Tunteisiin vetoava tarina ei aina toimi uutisjutussa

Perjantai 10.2.2017 klo 15.17

Viime aikoina olen miettinyt paljon tarinankäytön merkitystä lehtiartikkelien laatimisessa. Ikiaikaisen tarinan hyödyntämistä näkee yhä enemmän aivan tavallisen uutispäivän sanomalehdessä: uutisjutussa on sankari, pahis, sankarin kokemia vastoinkäymisiä ja lopulta niiden jälkeinen onnellinen loppu.

Ongelmaksi voi tulla, että toimittajan harrastama maalailu voi peittää alleen pääasian jonka pitäisi olla uutinen ja jutun kärki. Toinen ongelma voi olla se, että kun tarina kerrotaan vain yhden ihmisen näkökulmasta, vain siitä tulee ehdoton totuus. Muita näkökulmia ei samaan asiaan tuoda esille.

Vähän samasta asiasta kirjoittaa Janne Arola tänään ilmestyneessä Journalistissa:

"Erityisesti näinä aikoina, kun valtamedia pyrkii kiivaasti erottautumaan valemedioista ja propagandasivustoista, faktojen paikkansapitävyyden varmistamisen pitäisi olla ensisijaisen tärkeää. Viime aikojen ilmiö on kuitenkin se, että yksittäisten ihmisten kokemuksia nostetaan tasaveroisiksi asiantuntijatiedon rinnalle. Mediassa näkee säännöllisesti tarinallisia juttuja sairaudesta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta selviytyneistä ihmisistä. Usein lähteenä ovat vain haastateltavat itse, eikä heidän taustojaan tai sanomisiaan ole tarkistettu muualta."

Yhdyn täysin Janne Arolan näkemykseen. Jos ja kun isolla pensselillä halutaan maalata ihmisen mielikuviin vetoavaa tarinaa, ei silti pidä tinkiä faktojen tarkistamisesta aina kun se on mahdollista - vaikkakin se mikä on totuus, on joskus pahuksen vaikeaa kaivaa esille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tarina, klassinen tarina, toimittajan työ, Janne Arola, Journalisti

Toivon että tulet raiskatuksi, kirjoitti hän sosiaaliseen mediaan

Perjantai 5.2.2016 klo 9.15

Tuoreessa Journalistissa, Suomen Journalistiliiton jäsenlehdessä on pysäyttävä kirjoitus some-raivosta. Siitä, millaisia sanoja käytämme sosiaalisessa mediassa.

Toimittaja otti yhteyttä muutamaan netissä raivoajaan. Hän kysyi, miksi raivoaja oli kirjoittanut haluavansa että jollekin toiselle ihmiselle tapahtuisi pahaa. Raiskaus tarkoittaa toivottavasti samaa rumaa asiaa suurimmalle osalle ihmisistä.

Toimittajan saamat vastaukset hämmästyttävät. Itse lausutut sanat eivät tarkoitakaan samaa asiaa kaikille. Selvät, suomen kielellä omin sormin naputellut sanat. Kirjoittaja ei tunne olevansa vastuussa ikävästä toivomuksestaan. Vastuu kuuluu jollekin toiselle. Jossakin.

On luonnollista, että osa meistä ilmaisee itseään parhaiten puhumalla, osa piirtämällä, osa kirjoittamalla. Ja että sanoilla on paljon erilaisia merkityksiä.

Silti hirvittää, jos vastuu omista sanoista katoaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Journalisti, nettiraivo, raiskaus, some-raivo, kirjoittajan vastuu

Mediakin on sidoksissa veroparatiisien Bermuda-ilmiöön

Perjantai 12.9.2014 klo 8.16

Journalismilla on monta tehtävää. Sen on esiteltävä ja avattava maailmaa lukijalle, kaivettava esiin tosiasioita, ruokittava mielikuvitusta ja annettava polttoainetta kansalaiskeskusteluun. Toivoa sopii, että tiedotusvälineet myös lisäisivät lukijoidensa rakkautta omaan äidinkieleensä.

Helsingin Sanomien taloustoimitus on viime vuosina kirjoittanut usein ansiokkaasti veroparatiiseista, joihin eräät suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt ovat ohjanneet varallisuuttaan ja liiketoimintaansa kevyemmän verotuksen toivossa. Kysymys on ollut hyvästä - ja toivottavasti riippumattomasta - journalismista. Osaltaan kysymys on ollut myös yleisen moraalin käsittelemisestä.

Suomen Journalistiliitto kertoo tiedotteessaan 4. syyskuuta, että useat Hesaria julkaisevalle Sanoma Oyj:lle töitä tekevät freelancer-journalistit ovat saaneet yhtiöltä tiedotteen. Sen mukaan yhtiö on ulkoistanut taloustoimintojaan Genpact-nimiselle yritykselle. Yritys on rekisteröitynyt lempeästä verokohtelustaan tunnetulle Bermudan saarelle. Jatkossa freelancereiden on lähetettävä laskunsa tälle yhtiölle englanniksi käännettynä väärinkäsitysten välttämiseksi. Maksuaikaakin pitää jatkaa pidemmäksi, koska viiveitä saattaa tulla.

Voi kysyä, lyökö taloudellista tulosta tavoittelevan yhtiön toiminta korville sen lehden journalistien tekemää hyvää työtä ja uskottavuutta. Joku on jossakin joskus sanonut, että meidän tulisi elää niin kuin opetamme. Valitettavasti tässä "Bermudan kolmiossa" ei ehkä käy niin.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, talous, raha, journalismi, freelancer-journalisti, Bermuda, Bermudan kolmio

Vain joka neljäs luottaa toimittajaan

Torstai 23.8.2012 klo 19.42

Noin otsikoidaan suomalaisten luottamusta eri ammattien edustajiin koskeva juttu tuoreessa Journalisti-lehdessä (14/2012). Otsikko on hyvä ja aihe on vakava.

On helppoa löytää syitä siihen, miksi journalistiin katsotaan epäillen. Toimittajat eivät onnistuneet kertomaan suurelle yleisölle ajoissa siitä, millainen aikapommi Etelä-Euroopan EU-maissa oli muhimassa. Jutuista - myös minulla - löytyy aika-ajoin asia- ja kirjoitusvirheitä vaikka niitä yrittääkin huolella välttää.

Samalla kun uutisvirran nopeutta yritetään lisätä, sitä halutaan samalla myös viihteellistää, koska uskotaan että kansalaiset eivät jaksa lukea, kuulla tai nähdä liian asiapitoisia ja raskaita juttuja.

Tutkimus, johon artikkelissa viitataan jaetaan toivottavasti myös niille pöydille, joissa viime kädessä päätetään toimitusten ajan- ja rahankäytöstä. Vain laadukas journalismi on sellaista, joka ansaitsee itselleen oikeuden olemassaoloon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimittaja, luottamus, journalisti, journalismi

Journalistin ohjeet päivittyvät 1. tammikuuta

Lauantai 1.1.2011

Julkisen sanan neuvosto on päivittänyt ohjeensa meille journalistista materiaalia tuottaville työläisille. Uudet, 1.1.2011 voimaan astuvat ohjeet löytyvät täältä.

Päivitetyissä ohjeissa on monia hyviä tarkennuksia, koskien esimerkiksi yksityishenkilön yksityisyyden suojaa, ja lähdekritiikin käyttöä juttuja rakennettaessa. Näihin sääntöihin on hyvä tukeutua, jos ja kun jutun tarkoituksesta syntyy keskustelua työtään tekevän toimittajan ja hänen toimeksiantajansa, tai toimittajan ja hänen haastateltavansa välillä.

Samalla ohjeet ovat äärimmäisen haastavat toimittajalle: yhä useammin juttuja ja kuvamateriaalia ostavat mediat haluavat niihin kaikki oikeudet, mukaan lukien niiden käyttöoikeudet jossakin myöhemmässä käytössä, jota toimittaja ei tiedä haastattelutilanteessa.

Silloin hän ei voi sitä myöskään kertoa haastateltavalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: journalistin ohjeet, Julkisen sanan neuvosto, median etiikka

Tapaus Vanhanen ja journalistin ohjeet

Perjantai 11.12.2009 klo 9.55

Eilen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja erosi vastalauseena sille, että televisiodokumentti pääministeri Matti Vanhasen väitetyistä lautakaupoista sai JSN:n silmissä armon.

Kertasin journalistin ohjeet päätöksen jälkeen. Matti Vanhanen sai dokumentin yhteydessä mahdollisuuden kommentoida. Hän ei tehnyt niin. Dokumentin tekijät pitivät lähteensä salassa. Se on ohjeiden mukaan mahdollista.

Ohjeissa on hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä haastateltavan ja haastattelijan välillä tapahtuu. Kolmannen osapuolen, tässä tapauksessa Matti Vanhasen kiisto ei saanut dokumentin tekijöitä tuomaan julkisuuteen uusia todisteita väitetyistä lautakaupoista.

JSN on journalistien itsesäätelyelin. Pelkäänpä, että yleisen oikeustajun edessä sen, ja samalla hyvän journalismin arvostus on saanut kolauksen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Journalistin ohjeet, Matti Vanhanen