Kirjasto lisää parhaiten kirjan elinvuosiaMaanantai 22.5.2023 klo 18:21 Äänikirja on lyönyt muutamassa vuodessa läpi yhtenä tapana nauttia kirjallisuudesta. Tunnustan lukeutuvani vielä epäileviin Tuomaksiin: aika näyttää, ovatko äänikirjat enemmänkin hyvää bisnestä joillekin jakeluketjun osille, kuin oiva tapa pitää vuosia sitten julkaistut kirjat edelleen lukijoiden saatavilla. Se on kuitenkin tilastollisesti todistettavissa, että yleisten kirjastojen toiminta tekee sitä jo nyt. Sanasto, meidän kirjallisuudesta elantoa saavien oma tekijänoikeusjärjestö pitää yllä teosrekisteriä, jonka tietojen perusteella saamme niin sanottua kirjastokorvausta yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainatuista teoksistamme. Tänä keväänä tämä OmaSanasto -verkkopalvelu uudistui. Uudistuksen ansiosta me kirjailijat näemme nyt vaivattomasti, kuinka paljon kutakin teosta on viime vuosina lainattu. Tällä hetkellä palvelu kattaa vuosien 2018-2021 tiedot. Kävin juuri läpi omien teosteni lainaukset noilta neljältä vuodelta. Vuonna 2018 minulta oli kirjastoissa lainattavissa 21 teosta eri muodoissa, vuonna 2019 22 teosta ja seuraavina kahtena vuonna kumpanakin 24 teosta. Onhan noita kertynyt, joku voisi sanoa – mutta onhan tässä jo kilometrejä ja vuosia kirjoittajana takana… Tein muutamia havaintoja kirjoittamieni teosten lainaamisista. Viiden eniten lainatun teoksen osuus koko tarjolla olleesta kirjojeni määrästä on vaihdellut vuosittain 52 ja 65 prosentin välillä. Keväällä 2019 julkaistu Impivaara, Sudenmaa -rikosromaanisarjani kahdeksas ja toistaiseksi viimeisin osa saavutti tuona vuonna niin suuren suosion lainaajien keskuudessa, että sen lainaukset muodostivat lähes kolmanneksen lainatuista kirjoistani. Samalla viiden suosituimman kirjani lainausosuus nousi tuona vuonna tuohon 65 prosenttiin. Olen kirjoittanut sekä ”tavallisia” romaaneja, rikosromaaneja että tietokirjoja. Omalta osaltani voin todistaa sen, että Suomessa luetaan paljon rikosromaaneja. Vuonna 2018 lainatuin teokseni oli Kasvuaikaa, Sudenmaa-sarjan seitsemäs osa. Vuodet 2019-2021 menivätkin sitten Impivaaran piikkiin. Sanaston tilastoista voi myös tehdä havainnon, että suomalaiset pitävät romaanisarjojen lukemisesta: uusimman Sudenmaan ilmestyminen on näkynyt aina myös niin, että aikaisempiakin sarjan teoksia on lainattu enemmän. Sarjan ihka ensimmäinen teos, ranskaksikin käännetty Ahventen valtakunta (Myllylahti 2007) näkyy olleen vielä vuonna 2021 kymmenenneksi lainatuin teokseni, ja ihan hyvällä lainausmäärällä. Kirjojeni lainausmääristä voi myös päätellä sen trendin, että uusimmat kirjat löytävät herkimmin kirjaston hyllyltä lukijansa käsiin. Onhan se luonnollista: ne ovat yleensä kirjastossa esillä parhaimmilla paikoilla, ja saavat ainakin jonkin verran julkisuutta. Mutta ilahduttavaa on huomata, että joistakin kirjoistani on muodostunut kestosuosikkeja. Syksyllä 2017 ilmestynyt, tomerasta Katri-tytöstä ja ilmastonmuutoksesta kertova Isän luokse on ollut siitä lähtien kirjojeni lainausmäärissä mitalisijoilla. Mitenkähän käynee, kun vuoden 2022 lainaustilastot päivitetään syksyllä järjestelmään? Tilastoista löytyy mukavia yllätyksiä. Keväällä 2012 Metsäkustannus julkaisi omasta ideastani lähteneen Metsänomistajan rahakirjan, helppolukuisen oppaan avuksi oman metsänsä taloudellisen arvon ja merkityksen pohtimiseen. Lieneekö ollut koronan tuoman ”kotoilun” ansiota, kun vuonna 2021 se pomppasi taas kärkikahinoihin kirjojeni lainausmäärissä? Vai olisiko joku vaikutusvaltainen ”metsäinfluensseri” vihjaissut jollakin minulle tuiki tuntemattomalla nettifoorumilla kirjan olemassaolosta? Olen itsekin ahkera kirjastossa kävijä ja kirjojen lainaaja. Se surettaa, että niin monia hyviä kirjoja lepää siellä hyllyillä, pääsemättä kenties koskaan yhdenkään lainaajan silmien eteen. Aikaa myöten ne menevät poistoon. Sääli! Pienestä, mutta kirjailijan taloudessa tuiki tarpeellisesta lainauskorvauksesta viis: olen omalta osaltani äärimmäisen kiitollinen jokaisesta kerrasta, jolloin jokin kirjoittamani teos tarttuu kirjaston hyllyltä lukijansa matkaan. Kirjat on tehty luettaviksi. Aika näyttää, milloin on totuttava sanomaan että kuunneltaviksi. Lainatuimmat kirjani vuosina 2018-2021, TOP 5 2018 1. Kasvuaikaa (Sudenmaa-sarjan 7. teos) 2. Isän luokse (nuortenromaani) 3. Rakkausarpia (Sudenmaa-sarjan 6. teos) 4. Kaksi hautaa saarella (romaani punapäällikkö Aleksei Osipovista) 5. Metsänomistajan rahakirja 2019 1. Impivaara (Sudenmaa-sarjan 8. teos) 2. Isän luokse 3. Kasvuaikaa 4. Rakkausarpia 5. Kaksi hautaa saarella 2020 1. Impivaara 2. Tanssilavojen Suomi (kuvaus suomalaisesta tanssilavakulttuurista 1800-luvulta nykypäivään) 3. Isän luokse 4. Kasvuaikaa 5. Rakkausarpia 2021 1. Impivaara 2. Isän luokse 3. Kasvuaikaa 4. Metsänomistajan rahakirja 5. Tanssilavojen Suomi |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Linna, Sanasto, kirjastokorvaus, kirjailijan työ, Sudenmaa-sarja, Impivaara, Kasvuaikaa, Ahventen valtakunta, Isän luokse, Metsänomistajan rahakirja, Kaksi hautaa saarella, Tanssilavojen Suomi |
Mitä tämän päivän tarinat kertovat vuoden 1918 sisällissodasta?Maanantai 24.9.2018 klo 8:34 Tähän mennessä olen käsikirjoittanut yhden näytelmän, jossa käsiteltiin vuoden 1918 tapahtumia Suomessa. Romaanissani Kaksi hautaa saarella kerroin punapäällikkö Aleksei Osipovista. Useissa muissakin teoksissani olen joutunut perehtymään tuon hirveän vuoden tapahtumiin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 1918, sisällissota, Martti Linna, Kaksi hautaa saarella, Sisällissodan tapahtumat, Hamina |
Sisällissodan "kotirintama" elää suomalaisessa kaunokirjallisuudessaTorstai 5.7.2018 klo 8:03 Jututin äskettäin erästä vuoden 1918 surullisiin tapahtumiin perehtynyttä ihmistä. Hänen mielestään suomalaisessa kirjallisuudessa on kuvattu aivan tarpeeksi sen vuoden kevään taisteluita, sekä niiden aikaisia ja jälkeisiä hirmutekoja. Hänen mielestään sisällissodan ja sen seurausten kuvauksia ja pohdintaa voisi olla enemmän kotirintaman, naisten ja lasten näkökulmasta. On totta että sotakuvauksissa painottuvat usein raakuuksien kuvaukset, kertomukset johtajien toiminnasta ja taisteluista. Nykyaikainen sota oli jo vuonna 1918 massojen sotaa: tappovälineet olivat tehokkaita, kuljetusvälineillä pystyttiin siirtämään joukkoja maan ääreltä toiselle ja tapahtumia pystyttiin seuraamaan melko tehokkaasti jo sen aikaisilla tiedotusvälineillä. Sota tapahtui laajoilla alueilla ja tuhosi isoja kaupunkeja. Sellaisessa melskeessä pieni ihminen tahtoo jäädä jalkoihin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen sisällissota, Kirjavinkit, sisällissota, sotakuvaukset, Martti Linna, Kaksi hautaa saarella |
Sata vuotta sitten ei juhlittu uutta presidenttiä, vaan taisteltiinMaanantai 29.1.2018 klo 9:43 Näinä päivinä, sata vuotta sitten ei juhlittu hillitysti ja toisten mielipidettä arvostaen tasavallan uutta presidenttiä. Alkoi kapina, sisällissota, vapaussota - kukin valitkoon nimen itse. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaksi hautaa saarella, Martti Linna, sisällissota, vapaussota, kapina, 1918 |
Aleksei Osipov ei olisi liittynyt Odinin sotureihinPerjantai 15.1.2016 klo 7:25
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jukka Behm, suvakki, mamu, Aleksei Osipov, Kaksi hautaa saarella, Soldiers of Odin, järjestyskaarti |
Uusi Kirjan vuosi alkamassaMaanantai 4.1.2016 klo 11:50 Vuotta 2015 juhlistettiin virallisesti Kirjan vuotena. Teemaan liittyen järjestettiin Suomessa monenlaisia tilaisuuksia kuten luentoja, kirjailijavierailuja ja lukutilaisuuksia. Toivottavasti mahdollisimman moni ne huomasi ja osallistui. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirjan vuosi, Rakkausarpia, Sudenmaa, Aleksei Osipov, Kaksi hautaa saarella, Kuolleita unelmia |
Aleksei Osipovin tarina myös näyttämölleTorstai 5.11.2015 klo 12:32 19. marraskuuta saa Kuusankosken Teatterissa ensi-iltansa Juha Salmisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Aleksei Osipovista, kevään 1918 punaisten Savon rintaman ylipäälliköstä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aleksei Osipov, Kaksi hautaa saarella, Juha Salminen, Maija Rasilainen, Kuusankosken teatteri |
Kevät 1918 kansakunnan muistijäljessäTiistai 27.10.2015 klo 6:40 Keskustelin viime perjantaina Helsingin Kirjamessujen paneelikeskustelussa neljän kirjailijakollegani kanssa historiallisen romaanin kirjoittamisesta. Useimmat meistä viidestä olimme ottaneet aiheen viimeisimpään romaaniin jostakin olemassa olleesta henkilöstä tai tapahtunesta tapahtumasta. Niinhän minäkin tein Kahdessa haudassa saarella, kun löysin Aleksei Osipovin ja Maija Rasilaisen haudan Majasaarelta kesällä 2010. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät 1918, Aleksei Osipov, Maija Rasilainen, Kaksi hautaa saarella, sotasurma-arkisto |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaksi hautaa saarella, historiallinen romaani, kirjailijan työ, Mikaela Strömberg, Kirsti Ellilä, Kristiina Vuori, Taavi Vartia |
Surullisen kaunis tarina - Kaksi hautaa saarella KirjavinkeissäMaanantai 5.10.2015 klo 6:50 Sisällissota. Kapina. Vapaussota. Veljessota. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaksi hautaa saarella, Kirjavinkit, sisällissota, kapina, vapaussota, veljessota, Aleksei Osipov, Maija Rasilainen |
Kaksi hautaa saarella - kuinka lukija muuntaa tarinaaPerjantai 12.6.2015 klo 8:59 Uusin romaanini alkaa pikkuhiljaa tavoittaa lukijansa kirjakauppojen ja kirjastojen kautta. Kirjastojen nettisivut kertovat, että kirjat liikkuvat uutuushyllyiltä koteihin, sinne olohuoneen sohville ja makuuhuoneiden yöpöydille. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaksi hautaa saarella, kirjailijan työ, kirjastot |
Kaksi hautaa saarella - julkistamistilaisuus Haminassa 4.6.Maanantai 1.6.2015 klo 10:18 Haminassa vietetään nyt erityistä Hamina-viikkoa. Se sattui oivasti uuden romaanini julkaisemisen kannalta: Kaksi hautaa saarella -teoksen julkkareita voidaan viettää yhtenä viikon tapahtumista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaksi hautaa saarella, julkistamistilaisuus, Haminan kirjasto, Martti Linna |
Radiojuttua keväästä 1918, Aleksei Osipovista ja haudoista saarellaKeskiviikko 20.5.2015 klo 10:55 Eilen toimittaja Kirsi Partanen haastatteli minua uuden kirjani tiimoilta Kymenlaakson Radiossa. Juttu on nyt kuunneltavissa Yle Areenassa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aleksei Osipov, Maija Rasilainen, Martti Linna, Kaksi hautaa saarella, kevät 1918, Kymenlaakso, Majasaari, sisällissota, punakaarti, Savon rintama, Kymenlaakson Radio, Majasaari |
Kymmenes romaani painosta: Kaksi hautaa saarella lähtee maailmalleMaanantai 11.5.2015 klo 13:36 Syksyllä 2005, melkein kymmenen vuotta sitten Otava julkaisi esikoisromaanini Syysmarkkinat. Kirjallinen maailma ei kohahtanut, mutta minulle se oli iso tapaus. Olinhan jo siihen mennessä tehnyt yli kymmenen vuotta töitä kirjoittamiseni eteen.
Tällä viikolla ilmestyy kymmenes romaanini Kaksi hautaa saarella. Tahtini on ollut siis periaatteessa kirja/vuosi. Mutta vain periaatteessa: tämänkin romaanini ensimmäiset rivit on kirjattu ylös vuonna 2010. Minulla on työn alla koko ajan hyvin erilaisia kirjahankkeita. Kirjoittamisen tapoja on erilaisia. Toivottavasti ne yli 20 vuotta, jotka olen kirjoittanut aktiivisesti ja ne kymmenen vuotta, jotka olen elänyt kirjoittamisella näkyvät tässä kirjassa. Herman Hessen sanoin: Tuokion vain kukkii elämän jokainen vaihe, hyve, totuus, vain aikaansa, ei ikuisuutta varten. ![]() |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syysmarkkinat, Kaksi hautaa saarella, Herman Hesse, kirjailijan työ |
Kaksi hautaa saarella - punaisten Savon rintaman viimeisen ylipäällikön tarinaMaanantai 13.4.2015 klo 10:28 Toukokuussa 1918 itäisen Suomenlahden saaristossa piilotteli kahdenlaisia ihmisiä. Saarilla lymysi valkoisia, jotka olivat paenneet mantereelta punakaartin suorittamia kutsuntoja. Saarille hakeutui henkensä hädässä punaisia, joilla ei ollut voitokkailta valkoisilta muuta odotettavaa kuin teloitus tai vankileirin kurjuus. |
3 kommenttia . Avainsanat: Aleksei Osipov, Maija Rasilainen, Martti Linna, Kaksi hautaa saarella, kevät 1918, Kymenlaakso, Majasaari, sisällissota, punakaarti, Savon rintama |