Kaikki nuo mainiot luetut kirjat, jotka tekivät minusta kirjailijan

Maanantai 26.6.2017 klo 14:32

Olen huomannut monen muun ammatikseen kirjoittavan ihmisen lailla, että kävelylenkki työnteon välissä virkistää paitsi ruumista, myös aivoja. Paras tulos ei aina synny istumalla sinnikkäästi koneella. Tarvitaan niitä taukoja, jolloin aivot saavat rullata vapaasti.

Tänä aamuna pohdin tuolla happihypyllä niitä kirjoja, joita olen elämäni aikana lukenut. Monet ovat vaipuneet unholaan. Moni kirja palaa mieleen, kun jokin asia tai tapahtuma niistä muistuttaa. Ne kaikkein tärkeimmät kirjat muistan varmasti aina.

Seitsemän vuoden iässä luin läpi Raamatun. Miksi? Kas, kun kaikki muu kodistani löytynyt kirjallinen materiaali oli siihen mennessä jo luettu. Lukukokemus oli ilmeisen vahva: muistan vieläkin monia tuon ison kirjan sananlaskuja ja muita hienoja lauseita ulkoa. Niitä olen hyödyntänyt muun muassa Sudenmaa-sarjassani. Onhan sen päähenkilö, rikosylikonstaapeli Reijo Sudenmaa rovastin poika.

Kellopeliappelsiini, Anthony Burgessin vuonna 1962 ilmestynyt kelpo romaani opetti minulle, ettei romaanin kielen tarvitse olla lineaarista ja jäykkää, jotta se pystyy kertomaan tarinansa. Tuo kirja on silkkaa kielen ilotulitusta - silti nautittavaa ja aidosti erilaista.

Joseph Hellerin Catch-22 on suosikkiromaanini. Kirjalla on selkeä teema: ihmisen elämässä tulee aina vastaan sääntö, joka korvaa edellisen säännön. Tämä sääntö, Catch-22 elää koko ajan mukana romaanissa, mutta ei tee sitä päälleliimatun oloisesti. Kirjan olen lukenut lukemattomia kertoja, mutta en vieläkään tajua miten Heller pystyi pitämään kasassa lähes parinkymmenen henkilötarinan eepoksen.

Pentti Linkolan Johdatus 1990-luvun ajatteluun nousi ehkä yllättäenkin metsälenkilläni mieleen vahvana lukukokemuksena. Kyllä, se oli tajunnan räjäyttävä lukukokemus nuorelle miehelle. Sen jäljet näkyvät vahvana vaikkapa ensi syksynä ilmestyvässä ensimmäisessä lastenromaanissani Isän luokse.

Menkää lenkille, ihmiset. Tajunta laajenee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raamattu, Anthony Burgess, Kellopeliappelsiini, Joseph Heller, Catch-22, Pentti Linkola, Johdatus 1990-luvun ajatteluun, Isän luokse, Kirjailijan työ

Tee oma listasi vahingollisista kirjoista

Sunnuntai 20.3.2011 klo 7:28

Human Events julkaisi muutama vuosi sitten listan maailman kaikkien aikojen vahingollisimmista kirjoista. Lista löytyy täältä.

Ei ole yllätys, että listalta löytyy Maon ja Leninin teoksia sekä Karl Marx. Ei myöskään se, että Mein Kampf kamppailee kärkisijoista: kun pahuus on poliittisesti tunnustettu ja tunnustaminen on saanut kannatusta, siitä voidaan nuijia pöytään yhteinen päätös - vaikka kirjan alkuperäinen tarkoitus ei ollutkaan pahuuden julistaminen, eikä teosta poliittisista syistä julistettu pahaksi julkaisuhetkellään.

Amerikkalaisuus, ja amerikkalainen konservatiivisuus näkyy listasta. Kinsey-raportin viides sija ihmetyttää. Human Eventsin lista heijastelee vielä kylmän sodan, kommunismin ja kapitalismin taiston aikoja. Voi olla, että moni nykyisistä libyalaisista nostaisi Muammar Gaddafin kuuluisan vihreän kirjan aivan mitalisijoille.

Lieneekö amerikkalaisuutta myös se, että Raamattu, Koraani ja muu uskonnollinen kirjallisuus puuttuu tyystin listalta. Ainakin se on erikoista. Uskonsota poikineen kun löytyy joka ikisenä aamuna päivälehden sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Human Events, vahingolliset kirjat, Raamattu, Koraani