Ranskannos elää omaa elämäänsä - Le Royaume des perches is still alive in France

Sunnuntai 26.7.2015 klo 11.19

Vuonna 2013 ranskaksi ilmestynyt romaanini Ahventen valtakunta (Myllylahti 2007) elää ja voi hyvin Ranskassa. Tammikuussa 2015 se ilmestyi siellä pokkarina. Pokkari on näköjään jatkanut kirjani tarinan elinkaarta, se on löytänyt tiensä uusien lukijoiden käsiin.

Tällä viikolla (23.7.) http://www.conseilspolarsdepietro.fr/ -nimisen blogin pitäjä on kommentoinut netissä pienen tarinani hänessä herättämiä ajatuksia. Hän arvioi kirjailijan löytäneen täydellisen tasapainon mustan huumorin ja vinon melankolian välillä. Hänestä kirjassa on suurta surua, mutta myös purevaa huumoria.

Tarina syntyy jokaisesta kirjasta sen kunkin lukijan päässä itsenäisesti. Parhaimmillaan lukija löytää kirjasta juuri sitä mitä etsii ja tarvitsee. Tässä tapauksessa kirjailija kiittää ja on iloinen.

---------

My novel Ahventen valtakunta was published in Finland 2007. It came out in France 2013 on the name Le Royaume des perches. On january 2015 it was published as paperback, too. New readers have found my little story.

This week one of them wrote few words about book here: http://www.conseilspolarsdepietro.fr/. He found a lot of humour, melancholy and sorrow from it. He says that those things are in good balance in my story.

Every reader has a right to make independently decisions concerning every book. Sometimes he/she will found what he/she wants and needs. As a writer I'm very pleased when it happens.

Sitaatteja Ahventen valtakunnasta - ranskaksi

Perjantai 14.11.2014 klo 9.18

Kirjailijalle avautuu näköjään aivan uusi maailma, kun hänen tuotantoaan käännetään vieraalle kielelle. Olen googlaillut mielenkiinnolla netistä kaikkea, mitä viime vuonna ranskaksi ilmestyneestä Ahventen valtakunta-romaanistani on siellä kirjoitettu.

Le Royaume des perches on kirvoittanut lukijoiltaan monenlaisia ajatuksia. Kirjan luonnonkuvauksia on luettu ja niistä on pidetty. Kirjan teemat - ne jotka minä sinne olin leipovinani - on löydetty.

Ehkä hassuinta on ollut löytää kirjan tekstistä irrotettuja sitaatteja Internetistä. Joku on pitänyt niistä ja kirjoittanut ne ylös. Minulla on lukijana sama tapa. Ranskassa sattuvia sitaatteja jopa peukutetaan. Näin on tehty esimerkiksi nimimerkki christinebeaussonin irrottamille sitaateille täällä.

Hassua ja hauskaa telepaattista ajatusten vaihtamista kirjailijan ja lukijoiden välillä. Kirjailijana kiitän ja pokkaan.

Kritiikki ei tule koskaan myöhässä

Sunnuntai 9.3.2014 klo 13.39

Kirjailijat, kuten muutkin taiteilijat kaipaavat työstään palautetta. Julkinen kritiikki on yksi palautteen muodoista. Erään määritelmän mukaan kritiikki on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikki on siis luonteeltaan arvottavaa (lähde: Wikipedia).

Jäin miettimään kritiikin merkitystä ja oikeaa ajankohtaa, kun löysin netistä useita tämän vuoden puolella tehtyjä kritiikkejä vuosi sitten ranskaksi käännetystä romaanistani Le Royaume des perches.

Suomessa ei juurikaan ole tapana, että vuoden ”vanhasta” kirjasta kirjoitettaisiin enää mitään. Painopiste on uutuuksissa, niiden ja niiden kirjoittajien esittelyissä. Toisin näkyy olevan Ranskassa.

Tietenkin yksi kritiikin tehtävistä on arvottaa uutta, miettiä millaisia uusia näkökulmia kaunokirjallinen teos kenties avaa käsittelemäänsä asiaan, ja mitä uutta se antaa kirjallisuudelle.

Mutta: yhdenkään kritiikkejä julkaisevan median resurssit eivät riitä kaikkien julkaistavien nimikkeiden läpikäymiseen heti tuoreeltaan. Entäpä, jos seulan ulkopuolelle jääkin jotakin, joka ansaitsisi lähempää tutkimista? Onko oikein, että teos jätetään silti arvioimatta sitten kun se löydetään vain sen takia, että se julkaistiin jo jokin aika sitten?

Hyvässä kirjassa mietitään monesti asioita yleismaailmallisesti, parhaimmillaan jo ennen kuin jotakin tapahtuu. Voisin kuvitella, että monia kiinnostaisi lukea nyt Krimiä koskevaa kaunokirjallisuutta ja etsiä, löytyisikö sieltä kenties valaisua siihen mitä siellä nyt tapahtuu. Se, mikä on kirjan painovuosi ei merkitse silloin mitään.

On totta, että media elää uutuuksista ja tässä hetkessä – mutta se vain on niin, että kirjoitettu sana ja viisaus on parhaimmillaan ikuista.

Muutamia uusia kritiikkejä kirjastani Ranskassa:

http://biblimenom.eklablog.com/le-royaume-des-perches-a106401996

http://www.k-libre.fr/klibre-ve/index.php?page=livre&id=3349