Kirjastoapurahojen uudet jakoperusteet puhuttavat

Sunnuntai 14.6.2015 klo 11.15

Helsingin Sanomien mielipidesivuilla on keskusteltu viime päivinä kirjailijoille myönnettävien kirjastoapurahojen uudistuneista jakoperusteista. Uuden linjauksen mukaan apurahoja myönnetään vuosittain pienempi lukumäärä, ja ne ovat vastaavasti kooltaan suurempia.

Linjauksessa on sekä hyvää että huonoa. Omassa kommentissani (HS 13.6.) päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Oman kirjailijataipaleeni perusteella näen kirjastoapurahat yhtenä niistä instrumenteista, joilla ruokitaan kirjallisuutemme monimuotoisuutta, paikallisuutta ja uudistumista.

Keskittäminen ei oikein istu siihen kuvioon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: apurahat, kirjailijan työ, kirjastoapurahat, apurahat

Apurahakeskustelu velloo taas

Perjantai 7.10.2011 klo 6.36

Kirjailijan työn rahoitusta koskeva keskustelu näkyy taas käyvän kiivaana, varsinkin Hesarin kulttuurisivuilla. Pontimena keskustelulle ovat toimineet hiljattain julkaistu Kirjailijaliiton selvitys kirjailijoiden tuloista sekä HS:n kuukausiliitteen selvitys kirjastoapurahojen käytöstä viime vuosina ja vuosikymmeninä.

Avoimuus on hyvästä. Valitettavasti olemme niin pieni kielialue, että ilman julkisin varoin tapahtuvaa suomalaisen kirjallisuuden tukemista meillä ei juurikaan kotimaista kirjallisuutta tuotettaisi. Ei olisi kirjailijoita, joita ilman tärkeitä - ja vähemmän tärkeitä - tarinoita ja lyriikkaa ei synny. Toisaalta, kotimainen kirjallisuus työllistää tänä päivänä useita tuhansia ihmisiä kustantamoissa, kirjapainoissa, kirjakaupoissa, kirjastoissa ja niin edelleen.

Varmasti apurahojen jakomenettelyissä on parantamisen varaa. Ainakin se siltä kuulostaa, jos tosiaan on näin että kirjailija on voinut saada jotakin apurahaa kymmenen vuoden ajan joka vuosi, vaikka julkaisuja on kertynyt vain yksi. Nuoria, uransa alussa olevia kirjailijoita on paljon. Monella heistä voi olla tärkeää sanottavaa.

Apuraha ei ainakaan minun mielestäni ole sosiaalinen etuus vaan ennakkomaksu tehtävästä työstä. Kirjailija saa sen työsuunnitelmaa vastaan. Kun työ on tehty, eli kirja on valmis on aika arvioida oliko panostus vaivan väärtti.

Ja sen arvioinnin tekee jokainen lukija kohdallaan. Ei mikään edustuksellinen taho, joka tietäisi mikä on hyvää ja mikä huonoa ja merkityksetöntä. Ja siksi me tarvitsemme paljon, ja hyvin erilaista kirjallisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjailija-apurahat, apurahat, työskentelyapurahat, kirjailijan työ

Taiteilija elää vain 50-prosenttisesti työllään - niinkö?

Torstai 26.8.2010 klo 6.40

Tohtori Tarja Cronberg, kokenut yhteiskuntavaikuttaja on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta taiteilijoiden toimeentulon edellytyksiä. Infoa asiasta löytyy Taiteen keskustoimikunnan nettisivuilta.

Selvityksen mukaan suomalaistaiteilijat saavat elantonsa taiteestaan vain 50-prosenttisesti, kun muualla Pohjoismaissa luku on 70 prosenttia. Luku on ymmärrettävä, kun ajattelee pientä väestö- eli taiteen ostajapohjaa maassamme. Tuo 50 % tuntuu ainakin tuntemassani taiteilija- eli lähinnä kirjailijapiirissä kovalta luvulta.

Cronberg ehdottaa vapaiden taiteilijoiden työttömyysturvan muuttamista työllisyysapurahaksi. Pelkäänpä, että tuo muutos olisi aika kosmeettinen - ainakin kirjailijalla. Sitä, milloin työ alkaa ja päättyy ei tiedä edes hän itse. Pahimmillaan seurauksena olisi lisää byrokratiaa.

Koko perusturva - mukaan lukien eläke- ja työttömyysturva - kaipaisi suurempaa remonttia, jossa huomioitaisiin työelämän muuttuminen pätkä-, free-, toiminimiyrittäjä-, osa-aika- ja vapaaehtoistyöksi. Työurien pidentämisestä puhutaan paljon.

Työuran alkamisen ja loppumisen välistä löytyvät nimittäin monella nyt ne suurimmat toimeentulon ongelmat. Myös 50-prosenttisilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taiteilija, apurahat, taiteen rahoitus

Syksy alkaa - ja apurahahaku

Maanantai 4.8.2008 klo 9.02

Syksyllä jaetaan pääosa maamme monista kirjallisuuspalkinnoista. Melkein kaikille meistä kynäilijöistä tärkeämpiä kuin palkintojen jakopäivät ovat ne päivät, jolloin ensi vuoden apurahat täytyy viimeistään hakea, tai kun tiedot keväällä haettavina olleiden apurahojen saajista julkaistaan. Pääosa noista tärkeistä päivämääristä kuuluu syksyyn.

Apurahamarkkinoilla anojia riittää... Olisi mielenkiintoista tietää, moniko kirjoittamiseen apurahaa hakevista sen saa, edes jostakin tuutista. Pidän siitä, että suurimmat yksityiset säätiöt (esimerkiksi Kordelin ja Wihuri) julkaisevat nettisivuillaan tiedot jakamiensa rahojen saajista. Mikähän lie syy, että moiseen avoimuuteen ei ole päästy esimerkiksi ns. kirjastoapurahojen kohdalla?

Jakopäätöksiä tekeviä ihmisiä ei käy kateeksi. Muutamalla aanelosella hakija yrittää selvittää sen omasta mielestään huisan kirjaidean, jonka hän haluaa toteuttaa. Mikä lie se pisteytysjärjestelmä, millä ne huisuudet pannaan jonoon?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjailija-apurahat