Alaston kirjailija vaiko paljastava tarina?

Torstai 7.2.2013 klo 8:43

Tämän aamun lehdessä oli kuva tunnetusta suomalaisesta kirjailijasta sängyssään, sylissään pieni lapsi. Hellyttävä ja onnistunut kuva. Haastattelussa kirjailija kertoi suhteestaan nukkumiseen ja uniin.

Haastattelu, ja eritoten tuo kuva jäi mietityttämään kirjallisuuden tehtävää ja sen mahdollista muuttumista yhteiskunnan mukana. Mikä on kirjailijan tehtävä nyt ja tulevaisuudessa? Onko se enemmän kertominen itsestään, vaiko kertominen ihmisestä ja siitä ympäristöstä jossa me itse kukin yksin ja yhdessä elämme?

Kun kirjailija kertoo itsestään, hän supistaa samalla kokemusmaailmansa ja tarinansa omaan itseensä, historiaansa ja siihen, kuinka hän on tämänhetkisen minuutensa rakentanut. Se voi tapahtua vaikka niin, että kirjailija kertoo lehden sivuilla alastonkuvan kera suhteestaan alastomuuteen.

Tuo voi toimia. Itse kuitenkin arvostan enemmän tarinoita, joista näkee että kirjailija on yrittänyt päästä ulos omista nahkoistaan ja asettua jonkun muun asemaan, katsomaan maailmaa jonkun toisen silmin.

Kukaan meistä ei elä täällä yksin. Minä pelkään sitä hetkeä, jolloin me menetämme halun yrittää ymmärtää toista ihmistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjailijan työ, alasomuus, julkisuus, kirjallisuus, kirjailijan tehtävä

Vastausten tulkintaa ei voi hallita, Jussi Halla-aho

Sunnuntai 22.5.2011 klo 9:15

Kansanedustajan ja tunnetun blogikirjoittajan Jussi Halla-ahon (ps.) tapa tehdä yhteistyötä median edustajien kanssa ei näköjään miellytä toimittajakuntaa.

Aiheesta on ollut juttua mm. Hesarissa. Aamulehden kanssa kansanedustaja Halla-ahon välit näyttävät menneen täysin poikki, ainakin lehden artikkelin (11.5.) mukaan.

Halla-aholla näkyy olevan tapana pidättäytyä joissakin kysymyksissä suullisista vastauksista. Sen sijaan hän vastaa niihin blogissaan, täsmällisesti ja kantansa perustellen. Äkkipäätä ajatellen tämä tuntuu hyvältä tavalta: vaikuttaja, jonka mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ottaa aikaa kantansa muotoilemiseen.

Mutta... vaikuttajilta, ja varsinkin politikoilta on lupa odottaa vastauksia eri tavoin - sekä kasvokkain että kirjallisesti - esitettyihin kysymyksiin. Niihin kysymyksiin on hyvä pystyä vastaamaan heti, ainakin jollakin tasolla. Se auttaa paitsi tiukkojen deadline-aikojen kanssa painivia median edustajia, myös vaikuttajaa itseään: vastaamalla hän osoittaa hallitsevansa sen asian, josta kysytään. Tai sitten tunnustaa ettei hallitse. En tiedä, sekin on hyvä vastaus.

Loppupelissä vastaaminen suullisesti taikka blogitekstissä ei eroa millään tavalla toisesta tavasta. Vastaanottaja tekee molemmissa tapauksissa vastauksen tietosisällöstä oman tulkintansa. Näin tekee sekä toimittaja, että hänen kirjoittamansa artikkelin lukija.

Usein sekä haastateltu ja haastattelun tehnyt toimittaja saavat yllättyä tuosta viimeisestä  tulkinnasta. Sen, josta voi lukea Suomi24:n tai Facebookin keskustelupalstoilta. Varsinkin, jos kyse on ristiriitaisia ajatuksia herättävästä henkilöstä, jollainen Jussi Halla-ahokin näkyy olevan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: julkisuus, julkisuuskuva, Jussi Halla-aho