Protestiääni on demokratian syöpä

Tiistai 11.10.2016 klo 15:57

Parhaillaan Yhdysvalloissa käydään presidentinvaaleja. Ainakin suomalaisia medioita seuraamalla saa sen käsityksen, että suuri osa äänestäjistä tulee valitsemaan uurnilla sen ehdokkaan jota he inhoavat vähemmän. He antavat protestiäänen.

Meillä Suomessakin on kokemusta protestiäänillä päättäjiksi valituista henkilöistä. Demokratian lähtöolettamuksiin kuuluu, että äänestäjä piirtää paperiin sen henkilön numeron, jonka hän haluaa ajamaan omia asioitaan vallan isoissa kamareissa.

Mitä tapahtuu kun heikko, vähäväkinen ja itsensä voimattomaksi tai raivostuneeksi tunteva ihminen antaa protestiäänen? Jos noita ääniä kertyy tarpeeksi, saamme päättäjiksi ihmisiä joilla ei välttämättä ole siihen virkaan edellytyksiä. He voivat olla ihan fiksuja, hyviä esiintyjiä, taitavia nostamaan esiin epäkohtia, ihmisiä jotka osaavat huutaa niin että se kuullaan.

Silti... luulen että päättäjiksi tarvittaisiin enemmän kissoja. Heitä, joita ei pelkkä kiitos elätä. Eikä silittäminen myötäkarvaan ole niin tärkeä asia, kuin mahdollisimman monen kannalta oikeanlaiset päätökset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia, politiikka, kansanvalta, vaalit, presidentinvaalit, kissat

Demokratia - heikomman vai vahvemman puolella?

Tiistai 31.5.2016 klo 6:53

Demokratia suomennetaan useimmiten kansanvallaksi, ovathan sanan juuret kreikan kielen sanoissa Demos (tavallinen kansa) ja Kratos (valta, hallita). Vuosikymmeniä kestäneen kamppailun jälkeen demokratiaan perustuva yhteiskuntajärjestys on ainakin toistaiseksi voitolla sosialismiin, kansallissosialismiin ja diktatuuriin perustuvista hallintotavoista useimmissa maailman valtioissa.

Usein sanotaan, että demokratia on heikon ihmisen puolella. Varsinkaan viime aikojen tapahtumien valossa näin ei välttämättä aina ole. Suomessa värkätään kovalla vimmalla kilpailukykysopimusta, joka toteutuessaan merkitsee suoraa tulonsiirtoa työllään eläviltä työläisiltä toisten työstä eläville omistajille. Näin ainakin, jos asiaa katsotaan perinteisen sosialismin silmin. Demokratia jättää omistajien hyvän tahdon varaan sen, kuinka paljon työläiset tulevat sopimuksesta hyötymään.

Toisaalla hallitsemattomaksi paisunutta pakolaisongelmaa pyritään hoitamaan rajoittamalla pakolaisten vapaata oikeutta hakea parempaa elämää haluamastaan maasta. Näennäisesti demokraattisesti tehdyissä rajoituspäätöksissä voi nähdä merkkejä tavallisten yksilöiden alistamisesta demokratian perusajatusten vastaisesti.

Demokratia ja nykyinen valtava informaatio- ja disinformaation tulva sopivat huonosti yhteen. Demokraattisesti valittu päättäjä voi taipua tekemään päätöksiä sen tahdon mukaan, jonka hän luulee Demoksen, tavallisen kansan enemmistöllä olevan. Oikeasti kysymyksessä ei ole useinkaan kansan enemmistö, vaan sen kaikista äänekkäin osa.

Eräs kokenut kunnallispolitiikko vertasi taannoin demokraattista päätöksentekoa hidastettuun elokuvaan. Hän varmasti tiesi, mistä puhui. Poliitikko voi aina tavoitella kansansuosiota tekemällä ja ehdottamalla nopeita leikkauksia elokuvan juonenkulkuun.

Aina se ei vain toimi. Vatulointikorilla on hyvätkin puolensa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Demos, Kratos, demokratia, politiikka, kansanvalta, vatulointi