Marketteihin tarvitaan lähikirjahyllyjä

Torstai 20.8.2015 klo 13:13

Helsingin Sanomat uutisoi tänään (20.8.) siitä, kuinka yhä suurempi osa kirjallisuudesta myydään marketeissa. Noin viidesosa, eli noin neljä miljoonaa kirjaa kaikkiaan 20 miljoonasta tänä vuonna myytävästä kirjasta löytää ostajansa marketin hyllyltä.

Perinteinen kivijalkakirjakauppa on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta elänyt jo pitkään myymällä enemmän kaikkea muuta kuin kirjoja. Kirjojen nettimyynnissä on omat ongelmansa. Kirja on fyysinen esine. Sitä tekee mieli koskettaa ja katsella ennen ostopäätöstä.

On totta, että pienen kustantamon kirjojen on aivan yhtä vaikea päästä marketin myyntihyllyyn kuin kirjakaupan hyllylle. Marketeissa tavoitellaan massaa, ja silloin puhutaan tunnetuimmista ja eniten myydyistä teoksista ja kirjailijoista. En osaa surra sitä. Pääasia että kirjoja on saatavilla. Pääosan omasta tuotannostani olen julkaissut pienten ja keskisuurten kustantamojen kautta.

Pienet ruuan lähituottajat ovat saaneet jo melko hyvin omia tuotteitaan varten omat hyllymetrinsä markettien ruokaosastoille. Ei siis voi olla mahdoton ajatus, että jonakin päivänä kussakin marketissa on myös hylly lähiseudulla tuotetulle kirjallisuudelle.

Sellaiselle voi olla hyvinkin tilausta tässä alueiden Euroopassa.

Listat, pylväät ja piirakat eivät kerro kaikkea

Sunnuntai 13.3.2011

Me ihmiset olemme kovin nohevia tekemään listauksia erilaisista asioista. Kaupasta tarvittavat ostokset muistaa paremmin hyllyjen äärellä, kun ne listaa jo kotona valmiiksi. Moni listaa keltaisen muistikuution lapuille ne asiat, jotka tänä päivänä täytyy työpaikalla tehdä. Piirakan erivärisiksi viipaleiksi pankin ilmaisohjelmaan väännetty kuva kotitalouden veloista ja varallisuudesta näyttää hienolta.

Kirjallisuuttakin käsitellään julkisessa sanassa usein piirakoiden, taulukoiden ja pylväiden avulla. Kirjojen myyntikärki kultakin kuulta löytyy säännöllisesti monen päivälehden kulttuurisivuilta. Vastikään Hesari arvotti suomalaista kirjankustannuskenttää matemaattisin yhtälöin, sen mukaan kuinka paljon kukin kustantamo oli saanut erilaisia palkintoja ja myytyjä painoksia.

Tiedotusvälineet ovat yhä enemmän menossa lista- ja pylväsajattelun suuntaan. Tämä näkyy erityisesti nyt keväällä, eduskuntavaalien alla. Gallup-kyselyiden pylväiden korkeuden arviointi tuntuu olevan tärkeämpää kuin ne asiat, joita noiden kannatuslukujen takana on – tai joita siellä ainakin pitäisi olla.

On ehkä helpompaa käsitellä pylvästä kuin nostaa esille yksi iso asia, ja saada kysymyksiinsä ristiriitaisia vastauksia. Pylväs sojottaa aina johonkin suuntaan - neljäntoista ihmisen mielipiteet yhdestä ja samasta asiasta eivät.

Matematiikka on hieno apuväline. Mutta en ainakaan itse halua, että piirakat, pylväät ja enemmistöltä näyttävä iso luku ratkaisevat sen, mitä puoluetta äänestän ja minkä kirjan seuraavaksi luen.

Kaupallisuusko on kirjan ongelma

Keskiviikko 25.11.2009 klo 7:46

Kirjailija Sofi Oksanen pohtii tämän päivän (25.11.) Hesarin kolumnissaan kirjan ja kaupallisuuden liittoa. Allianssi on tunnettu, tuttu ja vihattu.

Sofi Oksasen kirjoittaa: "Läpeensä kaupallistettu painotuote ei enää ole taidetta eikä oikein enää laadukasta viihdettäkään. Hyvä taide voi toki olla myös hyvin myyvää, mutta ei koskaan kaupallista."

Noita sanoja on pyöritetty julkisuudessa ennenkin. Kaupallisuutta, laatua ja hyvää taidetta on vaikea määritellä. Kukin määrittelee ne omalla tavallaan.

Jokin noissa Oksasen sanavalinnoissa kuitenkin särähtää korvaan. Eikö siinä ole kyse kaupallisuudesta, jos kustantamo ostaa Hesarista kirjailijoilleen sivun ilmoituksen, tai kirjakaupan hymyilevillä tädeillä on yllään Varesta markkinoiva t-paita?

Entä kaupallisuus ja klassisen tarinan kaava? Sankari-sankarin tavoite-vastoinkäymiset-loppuratkaisu löytyvät useista kirjoista, ja varsinkin elokuvista.

Syyllistyykö kirjailija kaupallisuuteen kun hän miettii, ovatko hänen käsikirjoituksessaan nuo myyvät tekijät kohdallaan?