Keskiluokkaistuminen uhkaa journalismia

Tiistai 2.2.2010 klo 12.38

Mediasta ja sen vallasta, sekä journalismin rappiosta on puhuttu viime aikoina enemmän kuin kenties koskaan. Minä pelkään, että suurin uhka suomalaisen journalismin tasolle on nyt keskiluokkaistuminen.

Toimittajat kuuluvat ansiotasoltaan yleensä niin sanottuun keskiluokkaan. Nuoret, uudet toimittajat ovat keskiluokkaisten perheiden lapsia - jatkossa, kun yhteiskunta yhä eriarvoistuu näin on entistä useammin. Uusia Arto Paasilinnoja ei enää tule takametsien tölleistä, saati pienituloisista alkoholistiperheistä toimituksiin töihin. Nuoret journalistit tavoittelevat keskiluokkaista elämää: perhettä, omaa asuntoa ja omaa autoa.

Samalla tiedonhankinta muuttuu - enää ei tarvitse, eikä ehdi lähteä toimituksen ulko-ovesta mihinkään, kun tiedotteet tulevat sähköisesti silmien eteen ruudulle, ja samaan aikaan pitää ehtiä muokata sisältöä moneen mediaan: lehteen, radioon, nettiin, mobiiliiin.

Vuodeosaston mummot muuttuvat Stakesin tutkimuksen luvuiksi. Lähiökuppilan alkoholiongelmaiset joksikin, josta haetaan esimerkkitapaus ryydittämään tutkimustiedon julkaisemista - jos ehditään.

Kun asioista kerrotaan keskiluokan näkökulmasta, voidaan olla kateellisia niille joilla menee paremmin, ja sääliä niitä joita ei tunneta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: journalismi, laatujournalismi, media

Valta ja media - huonompia vaiko parempia

Keskiviikko 18.11.2009 klo 7.02

Tiistai-illan (17.11.) Valta ja media -keskustelu TV 2:llä oli mielenkiintoista katsottavaa. Näkemyseroja tuli runsaasti, mistä kiitos.

Entinen ministeri ja huippupoliitikko oli sitä mieltä, että kilpailun kiristyminen eri tiedotusvälineiden välillä on huonontanut niiden sisältöä. Voi olla näinkin. "Huonontuminen" voi liittyä myös siihen, että yhteiskunta on muutenkin henkilöitynyt, ja narsismi valtaa alaa.

Mutta onko media pelkästään huonontunut, kun se nostaa poliitikoista uusia näkökulmia esille? 70-luvulla edes arvostamani Keskisuomalaisen silloinen päätoimittaja Erkki Laatikainen ei nostanut äläkkää siitä, että tasavallan johdossa oli päämies, joka median mukaan juoksi yhä pidempiä lenkkejä, ja sai yhä suurempia kalansaaliita mitä iäkkäämmäksi ja hauraammaksi tuli.

Yhtä jäin kaipaamaan keskustelusta: puhetta jatkuvien gallup-kyselyjen kierteestä. Puolueiden välisiä kannatuseroja mitataan tiedotusvälineiden toimeksiannosta jatkuvasti. Mitä merkitystä niillä on, ja ohjaako media niiden kautta päätöksentekoa? Kas kun se oikea kannatus, ja halu vaihtaa päättäjiä mitataan demokratiassa vain vaaleissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, valta, media

Big Brother avasi aamun uutisannin

Keskiviikko 21.10.2009 klo 10.52

Avasin aamulla koneeni nettiselaimen ja aloitin päivän työt. Avaussivunani on MTV 3:n etusivu.

Aamun pääuutisena oli etusivulla Big Brother-kilpailijan avautuminen elämästään. Kakkosuutinen liittyi televisio-ohjelmaan nimeltä Diili.

Valtiollisen yleisradioyhtiön roolista tiedonjakajana on keskusteltu syksyn aikana. Minusta tuntuu, että tulen maksamaan tulevan mediamaksun mielelläni.

1 kommentti . Avainsanat: mediamaksu

Mitähän Göbbels sanoisi twitteristä?

Tiistai 4.8.2009 klo 6.53

Tämän aamun Hesarissa (4.8.) pohdittiin ansiokkaasti sitä, miten twitter, irc, Facebook ja muut sähköiset ja nopeat mediat muuttavat uutisten syntyprosessia ja niiden jakelutapaa.

Monet tapahtumat tallentuvat reaaliajassa bittiavaruuteen. Tietoa eivät levitä palkatut toimittajat, vaan tavalliset kansalaiset. Uutisia jopa ennakoidaan - taannoisista kouluampujista oli tietoa netissä jo, ennen kuin surulliset asiat tapahtuivat. Median palkkatyöläiset seuraavat nettiä pysyäkseen ajan tasalla, ja saadakseen aineistoa tekemiinsä juttuihin.

Aikoinaan herra Göbbels rakensi maailman tehokkaimman propagandakoneiston käyttämällä tehokkaasti sekä radiota, elokuvaa, joukkokokouksia että lehdistöä. Tiettävästi Kiina, ja eräät muutkin maat yrittävät nyt suitsia kansalaistensa mahdollisuuksia viestittää vapaasti netissä.

Kuinkahan suuri osuus netistä löytyvää "tietoa" todella pitää paikkansa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, propaganda, netti

Onko maailmaa enää ilman sanomalehtiä?

Torstai 14.5.2009 klo 6.45

Tämän aamun (14.5.) Hesarissa oli kulttuurituottaja Marjaana Mykkäsen mielenkiintoinen mielipidekirjoitus median muuttumisesta painetusta sähköiseksi.

Mykkäsen mukaan Yhdysvalloissa moni taloudellisisissa vaikeuksissa painiskeleva sanomalehti on jo joutunut lopettamaan toimintansa. Lännen ihmemaassa on kaupunkeja, joissa ei ilmesty enää ainoatakaan sanomalehteä.

Asiaan on siellä myös havahduttu. On alettu miettimään sitä, tarvittaisiinko lääkkeeksi panostusta julkiseen yleisradiotoimintaan. Mallimaaksi on nimetty mm. Suomi.

Yleisradion roolista keskustellaan Suomessa nyt paljon. Rahoittaja määrää tavalla tai toisella sen, millaista aineistoa media tuottaa. Sanomalehti julkaisee sitä, mitä se luulee lukijoidensa lukevan. Yleisradio julkaisee siis samalla logiikalla sitä, mitä rahoittajat, eli valtiovalta haluaa kansalaisten lukevan, näkevän ja kuulevan.

Useat tekijänoikeusjärjestöt olivat eilen mukana Sanomatalon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa Sanoma Newsin avustajapolitiikkaa vastaan. Oli jännä huomata, että Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei vastannut mielenosoittajille konsernin sanomalehtien sivuilla.

Ei, hän teki sen sähköisessä blogissaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, median murros, sanomalehtien tulevaisuus

Uutisista viihdettä, ja viihteestä uutisia

Keskiviikko 3.12.2008 klo 17.16

"Uutisteollisuus voi siirtyä halvan saippuaviihteen tuottamisesta yhteiskunnalliseen pesuaineteollisuuteen, joka pesee pois yhteiskunnan lian."

Suosittelen A.-P. Pietilän viime vuonna julkaistua kirjaa Uutisista viihdettä, viihteestä uutisia: Median muodonmuutos  (Art House) kaikille, joita kiinnostaa  sen miettiminen, miksi sanomalehdet, nettien uutispalvelut ja tv-uutiset näyttävät nyt siltä miltä ne näyttävät.

Pietilän mukaan sanomalehtiyhtiöt tekivät virheen sännätessään tuottamaan painetun lehden lisäksi erilaisia verkkopalveluita. Lehtien päättäjät unohtivat, että netissä kaiken on oltava ilmaista kansalaisjournalismia.

Blogien ja nettikeskustelujen sekä Googlen maailmassa ei tarvita toimittajia etsimässä, valikoimassa, jalostamassa ja tiivistämässä tietoa. Sehän on jo siellä, verkossa kaikkien ulottuvilla.

Tämä on ollut osasyy uutismaailman viihteellistymiseen: tiedosta ei enää olla halukkaita maksamaan. Tilattu sanomalehti (50 euroa) on kallis, merkkifarkut (200 euroa) ei.

Vai onko näin? Ilmaista lounastahan ei tunnetusti ole olemassa...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, median muutos, toimittajan työ

« Uudemmat kirjoitukset