Kahden tietokirjan ja monen muutoksen kirjallisuusvuosi 2020Torstai 24.12.2020 klo 8:24 ![]() Kirjallisuusvuosi 2020 tulee jäämään historiaan muutaman päivän päästä. Vain ajalla on riittävästi ammattitaitoa näyttää, millä tänä vuonna julkaistuista kirjoista on riittävästi siipiä elää tarinaansa myös tulevina vuosina lukijoiden mielissä. Kahdesta asiasta koronavuosi tulee jäämään kirjaihmisten mieleen. Äänikirja näyttää lyöneen itsensä läpi yhtenä kirjallisuuden julkaisumuotona. Se, kuinka pysyvää muutos on, jää nähtäväksi. Useampikin kirjailija on julkisuudessa kiinnittänyt huomiota siihen, että tarina ei välttämättä toimi äänikirjana samalla tavalla kuin painettuna kirjana. Monikerroksinen juonenkulku vaatii usein paluuta jo luettuun. Syntyykö maahan erillinen, tarinoiltaan yksinkertaisia äänikirjoja kirjoittavien kirjailijoiden joukko? Jää nähtäväksi. Toinen muutos on kustannustoiminnan keskittyminen yhä suurempiin konserneihin. Karisto, Docendo, Atena, Minerva... Hyviä pieniä kustantamoja siirtyy kiihtyvään tahtiin WSOY:n tai Otavan leiriin, osin varmasti äänikirjatuotantoon liittyvien pelkojen vuoksi. Toivotaan, ettei tämä keskittyminen vie suomalaiselta kirjalta yhtä sen suurimmista rikkauksista, moniäänisyyttä. Kirjailijoille muutokset ovat toki aina sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kirjailija on jäämässä äänikirjamarkkinoilla tuottojen jaossa mopen osille, eikä saa hänelle työstään kuuluvaa korvausta. Toivottavasti tämä digitaaliseen alustatalouteen muillakin elämänaloilla kuuluva alkutuottajan päänvaiva saadaan korjattua. Itselleni vuosi 2020 oli kahden mieluisan ja musiikkipitoisen tietokirjan julkaisuvuosi. Tanssilavojen Suomi (Karisto) kertoo rikkaasta suomalaisesta tanssilavahistoriasta yli sadan vuoden ajalta. Hamina Tattoo (Haminan kaupunki) taas yhden maailman suurimman sotilasmusiikkifestivaalin 30-vuotisesta taipaleesta. Kiitos lukuisille yhteistyökumppaneille molemmista! Noille kahdelle kirjalle löytyy valitettavasti muutakin yhteistä kuin musiikki. Suomen tanssilavat pysyivät tänä vuonna suurelta osin kiinni. Hamina Tattoota ei tänä vuonna järjestetty. Älköön sitä laskettako näiden kirjojen syiksi... |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirjallisuusvuosi 2020, Hamina Tattoo, Martti Linna, Tanssilavojen Suomi, äänikirja, kustantajat, kirjailijan työ |
Signeeraan kirjojani Haminan Valojen Yössä perjantainaKeskiviikko 9.9.2020 klo 13:27 ![]() Vuosi 2020 on ollut minulle kirjailijana kahden julkaistun tietokirjan vuosi. Huhtikuulla ilmestyi Kariston kustantamana tanssilavakulttuuria yli sadan vuoden ajalta ruotiva kirjani Tanssilavojen Suomi. Elokuun alussa sain juhlistaa yhdessä kotikaupunkini Tattoo-sotilasmusiikkifestivaalin väen kanssa tapahtuman 30-vuotisjuhlateosta. Musiikkipitoinen vuosi siis tämä! Pari vuotta sitten julkaisin omakustanteena kuva- ja tarinapitoisen kirjani Keisareita ja kalastajia: tarinoita itäiseltä Suomenlahdelta. Taisipa tulla tarpeeseen, sillä kirjaa myydään ja kysytään yhä edelleen. Se alkaa olla harvinaista tämän päivän nopeissa julkaisusykleissä. Haminassa vietetään Valojen Yö-festivaalia ensi perjantaina. Olen Haminan Suomalasessa kirjakaupassa signeeraamassa näitä kolmea tuotostani kello 18-18.20, vaikkapa lahjakirjaksi isänpäivään tai jouluun. Viimeisten tietojen mukaan ne ovat sittenkin tulossa, tästä erikoisesta vuodesta huolimatta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Linna, Valojen Yö, Hamina Tattoo, Tanssilavojen Suomi, Keisareita ja kalastajia, signeeraus |
2000-luvun tanssibändit Tarja Närhin Iskelmäradiossa 28. kesäkuutaSunnuntai 28.6.2020 klo 18:25 Tarja Närhin aina sunnuntaiaamuisin Ylen Radio Suomessa juontama Iskelmäradio kuuluu suosikkeihini. Tänä aamuna ohjelmaa oli peräti mieluisaa kuunnella. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Iskelmäradio, Tarja Närhin Iskelmäradio, tanssimusiikki, tanssilavat |
Tasan vuosi tästäkin Radio Suomen lavatanssihaastattelustaKeskiviikko 24.6.2020 klo 13:03 Tasan vuosi sitten, 24. kesäkuuta 2019 juttelin Karhulassa sijaitsevan Tampsan tanssilavan portailla Radio Suomen Kiira Ikävalkon kanssa silloin tekeillä olleesta Tanssilavojen Suomi-tietokirjastani ja lavatanssikulttuurista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Radio Suomi, Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Kiira Ikävalko, Yle Areena, lavatanssit, tanssilavat |
Kauniisti kukkiva rätvänä ei ole raetvaenaeKeskiviikko 17.6.2020 klo 7:46 ![]() Rätvänä kukkii juuri nyt Etelä-Suomessa kauniin keltaisin kukkasin. Kasvin ruotsinkielinen nimi blodrot tarkoittaa suomeksi verijuurta. Nimi johtunee rätvänän suuresta, verenpunaisesta juurakosta, jota on käytetty aikoinaan myös lankojen värjäykseen.
Pidän tämän kasvin suomenkielisestä nimestä. Siinä on ääkkösiä peräti kolme kappaletta. Ei finengelskaksi käännetty raetvaenae maistu suussa läheskään samalta. Ei myöskään paperilta nautittuna. Meillä on kaunis, joskin joskus kuriton äidinkieli. Pidetään yhdessä huoli siitä, ettei sitä köyhdytetä englannin kielen kuristuksessa kuoliaaksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rätvänä, suomi, suomen kieli, raetvaenae, Martti Linna |
Tanssilavojen Suomen saama palaute lämmittääPerjantai 12.6.2020 klo 16:17 Jos et ole vielä koskaan kirjoittanut tietokirjaa ja harkitset sen ensimmäisen aloittamista, pyydän sinua harkitsemaan vielä kerran. Olen niitä kirjoittanut, useammankin. Ja joka kerta urakka on osoittautunut suuremmaksi kuin olen etukäteen miettinyt. Sen jälkeen on kirjan rakenteen suunnittelun aika. Kronologinen etenemisjärjestys, vaiko jotakin muuta? Miten saat alusta mahdollisimman iskevän? Mistä hyviä kuvia, ja mihin hintaan? Mitä mahdollinen kustantaja haluaa? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Henna Karppinen-Kummunmäki, tietokirjailija, tietokirjan kirjoittaminen, kirjailijan työ |
Korona kurittaa tanssilavakesääLauantai 23.5.2020 klo 9:26 Ristiinan Metsälinnan tanssilavan alkukesän tanssit: peruttu. Mäntyharjun Nurmaan lava: peruttu. Syvälahti Kangasniemellä: peruttu. LISÄTTY 25.5.20: Valitettavasti Länsi-Savon em. juttu on tänään mennyt maksumuurin taakse. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Hanna Karppinen-Kummunmäki, Lavatanssien hurma, Karisto, tanssilavat, lavatanssit, Länsi-Savo, Kirsti Vuorela |
Tanssilavojen Suomi nyt myös sähkökirjanaTorstai 7.5.2020 ![]() Tanssilavojen Suomi-kirjaani voi lukea nyt myös sähkökirjana. Tilauksen voi tehdä esimerkiksi täältä. Itselleni se paperille painettu kirja on edelleen se kaikkein paras, mutta sähköiset sekä äänikirjat yleistyvät koko ajan "lukijoiden" käsissä. Se on hyvä asia: pääasia, että kukin löytää sen oman tapansa nautiskella itseään kiinnostavista tarinoista. Lukaisin sähkökirjaversion tuotoksestani lävitse ja totesin, että kivan lukunautinnon sekin antaa. Tuo oheinen, tähän valitsemani kuva esittää kahta legendaarista turkulaista, joiden uraa kirjassani myös käsitellään. Tuon kuvan otin muuten Saukonkallion tanssilavalla Iitissä. Sekin ilmoitti äskettäin, että alkavan kauden tanssit on kaikki peruttu. Muita, samanlaisia ilmoituksia satelee koko ajan. Matin ja Tepon puheissa oli jo viime syksynä sellaisia viitteitä, ettei heitä enää kauan esiintymässä nähdä. Tulikohan otettua peräti historiallinen kuva? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Saukonkallio, Matti ja Teppo, lavatanssit |
Tanssilavojen Suomi: SisällysluetteloMaanantai 27.4.2020 klo 17:33 Martti Linna: TANSSILAVOJEN SUOMI. Karisto Oy 4/2020
I Lajien synty: Tanssin askeleilla 1800-luvulta 1900-luvulle I.I Tanssikallioita ja riihitansseja I.II Tuontisäveliä pirunkeuhkoilla I.III Paritanssien aikaan II Hottia ja haitarijatsia: 1920- ja 1930-luku II.I Tanssipaikkoja maalle ja kaupunkeihin II.II Haitarijatsin synty II.III Puurattaat, puurattaat, puurattaat III Tanssikieltoja ja -iltamia: 1940-luku III.I Suojeluskunnat luopuvat lavoistaan III.II Melankoliaa ja lattarirytmejä III.III Tanssi vie nuoret rappiolle IV Tanssilavojen kultakausi: 1950-luku IV.I Luvattomia lavoja ja tanssilaivoja IV.II Virran klassikoita ja italoiskelmää IV.III Saunapuhtaina lauantaitansseihin V Suuret ikäluokat tanssivat: 1960-luku V.I Yhä suurempia tanssipaikkoja V.II Tango tekee vastaiskun V.III Tanssia ja kapinointia VI Humppabuumia ja syntikkapoppia: 1970- ja 1980-luvut VI.I Osta sie hyvä orkesteri! VI.II Entistä sähköisempää musiikkia VI.III Diskoon tai päivätansseihin VII Uudelle vuosituhannelle VII.I Lattianrajasta takaisin kuunsillalle VII.II Musiikkia yli raja-aitojen VII.III Parinhakua, liikuntaa ja hyvää mieltä VIII Tanssilavat ja tulevaisuus VIII.I Vähemmän lavoja, enemmän aikaa VIII.II Nopeammin kiinni kertosäkeeseen VIII.III Läheisyyttä, liikuntaa ja musiikkia
200 sivua, n. 100 kuvaa, n. 20 tietolaatikkoa |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, sisällysluettelo |
Tanssilavojen Suomi, tietokirjani suomalaisesta tanssilavaelämästä ilmestyy tänäänMaanantai 27.4.2020 klo 11:24
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, lavatanssit, tanssilava, tanssimusiikki, tanssiharrastus, Karisto |
Tanssimusiikkikin muuttuu ajan myötäMaanantai 24.2.2020 klo 8:21 ![]() Kävin lauantaina tanssimassa Haminan Wanhalla Työskillä. Kolmen miehen voimin musisoiva Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit tarjosi neljän setin verran oikein tanssittavaa ja rytmikästä musiikkia. Kiitokset siitä!
Tanssilavojen Suomi -tietokirjani työstämisen myötä olen kiinnittänyt tanssipaikoilla enemmän huomiota tanssimuusikoiden työskentelyyn kuin joskus aikaisemmin. Paljon on varmasti muuttunut niiden yli sadan vuoden aikana, kun meitä tanssikansaa on liikutettu sävelin tuhansilla ja taas tuhansilla tanssilattioilla. Joskus 1900-luvun alussa tanssiyhtye kasattiin yleensä taitavan haitarinsoittajan ympärille. Ilmiö vielä yleistyi, kun entisten 2-rivisten haitarien lisäksi lähinnä italialaiset soittajat toivat tännekin 3- ja jopa 5-rivisiä soittopelejä. Siihen vierelle rumpali, viulusti tai ehkä jokin puhallin, niin johan lähti ääntä ja rytmiä riittävästi! Myöhemmin, 20- ja 30-luvuilla ääneen pääsivät isot, yli 10-miehiset tanssiorkesterit. Niiden kulta-ajat alkoivat olla ohi joskus 50-luvulla, kun soittajakunnan ammattimaistuminen jatkui, eikä keikoilta irronnut noin isoille kokoonpanoille riittävästi palkkarahoja. Ja olihan noin ison kokoonpanon liikuttelukin sen aikaisella kuljetuskalustolla jo melkoinen suoritus. Noiden vuosien jälkeen sähköiset soittimet ja muu kalusto on tullut esiintymisareenoille. Täytyy silti sanoa, että lauantaina minua sykähdyttivät eniten Teemun ja hänen poppoonsa tarjoamat viimeiset valssit. Rumpali kera yhden pienen rummun, basisti kera ison läskibassonsa sekä Teemu hanureineen irrottivat piuhat vehkeistään ja jalkautuivat tanssilattialle. Valssi soi komeasti akustisena, niin kuin joskus kauan sitten. Historia ja yksinkertaisuus ovat asioita, joita musiikissakin kannattaa vaalia. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Haminan Wanha Työski, Teemu Harjukari, Taivaanrannan maalarit, tanssimusiikki, tanssilavakulttuuri |
Tanssilavojen Suomi -kirjani sai jo kansikuvanMaanantai 25.11.2019 klo 9:05 Yksi olennainen osa jokaista kirjoitettua ja painettua kirjaa on sen kansikuva. Kaupallisten kustantamoiden tuottaessa kirjan, tuosta kuvasta päättää yleensä kustantaja. Toki kirjailijalta kysytään, sopiiko kuva hänen mielestään kirjan sisältöön. |
1 kommentti . Avainsanat: Karisto, Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Risulahden lava, kansikuva, kirjailijan työ, lavatanssit |
Vieraat tekohampaat rintataskussa, ja muita sattumuksia lavatansseistaTiistai 25.6.2019 klo 6:37 Radio Suomen toimittaja Kiira Ikävalko haastatteli minua tanssilavakirjani tiimoilta eilen kotkalaisen Tampsan tanssilavan luona. Haastattelu on kuultavissa Yle Areenassa täällä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Radio Suomi, lavatanssi, tanssilava, tanssilavakirja, Tampsan tanssilava, Martti Linna |
Suomi 101 -juhlavuotta odotellessa - mistä tämä vuosi muistetaan?Lauantai 9.12.2017 klo 7:16 Suomi 100 -juhlavuosi alkaa vähitellen olla lopussa. Kait jonkinlaisena huipentumana koko vuodelle voidaan pitää itsenäisyyspäivän tavallistakin näyttävämmin toteutettuja ja kansalle televisioituja juhlia. Mitä on jäänyt käteen? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi 100, satavuotias Suomi, itsenäisyyspäivä, Me Too, Tuntematon Sotilas, juhlavuosi |
MTK sata vuotta Kaakkois-Suomessa - kiitos, että sain kirjoittaa nuo vuodet historiikiksiMaanantai 27.11.2017 klo 7:47 Lauantaina 25. marraskuuta MTK-Kaakkois-Suomi juhli satavuotista historiaansa Lappeenrannassa. Samalla julkaistiin liiton historiikki, jonka minä sain kunnian kirjoittaa. Uusin "lapseni" sai nimekseen Talonpojista maaseutuyrittäjiksi - MTK 100 vuotta Kaakkois-Suomessa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK-Kaakkois-Suomi, historiikki, Martti Linna, Talonpojista maaseutuyrittäjiksi - MTK 100 vuotta Kaakkois-Suomessa. |
Tällä viikolla istutin oman Suomi 100 vuotta -juhlametsikköniPerjantai 2.6.2017 klo 19:51 Tällä viikolla kuokin ja kylvin kiviseen rinteeseen alun uudelle metsälle. Hänen laillaan minäkään en tule näkemään näitä puita täyskasvuisina. Metsässä löytää aina mittasuhteita turhille hörhellyksilleen ja kiireilleen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi 100 vuotta, juhlametsikkö, metsänomistaja, männynsiemenet, siemenkylvö |
Kolme lisätehtävää suomalaisilleLauantai 27.11.2010 klo 6:32 Tällä viikolla julkaistu Suomen maabrändityöryhmän loppuraportti sisältää paljon hyviä ajatuksia. Raportistä löytyy konkreettisia ajatuksia siihen, miten maa makaisi jatkossa paremmin. Siitä kiitos tekijöille. 90-luvun lamavuosista lähtien tuloerojen kasvu suomalaisten keskuudessa on ollut rajua, ja kehitys kiihtyy. Raportin muut hienot tehtävät eivät toteudu, jos tätä ei oteta johtoajatukseksi. |
2 kommenttia . Avainsanat: Suomi-brändi, tehtävä Suomelle, Suomi-kuva |
Suomi ei ole suuri, mutta Venäjä onSunnuntai 22.8.2010 klo 7:40 Kokoomuksen varhaiskeski-ikäinen johtoketju (Katainen-Stubb-Häkämies) on näköjään saanut aikaan pienehkön mediakalabaliikin puheillaan siitä, onko Venäjä suuri vai ei. |
1 kommentti . Avainsanat: Jyrki Katainen, Venäjä, Suur-Suomi |
Mistä tätä negatiivisuutta oikein tulee?Perjantai 22.1.2010 klo 7:08 Avaan netin, ja ykkösuutinen avaussivulla liittyy uuden Miss Suomen miessuhteeseen. Sitä valotetaan perättäisinä päivinä exän, nykyisen ja huomenna kenties tulevan miehen kannalta. Sitä samaa on teksti-tv:n uutisotsikoissa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miss Suomi |
Kahtalainen Suomi - kirjallisuudessaLauantai 18.10.2008 klo 8:35 Suomen Maakuntakirjailijat ry, jonka johtokunnan jäsen olen valmistelee parhaillaan Nivalassa 15.11. pidettävää Kahtalainen Suomi - kirjallisuustapahtumaa. Miettiessämme viime keväänä jokavuotisen kirjallisuussessiomme teemaa tuo kahtalaisuus, kahtiajakoisuus nousi aika nopeasti esille. Nimenomaan sellaisena, kuin kirjallisuus yrittää sitä kuvata. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kahtalainen Suomi, kirjallisuustapahtumat |