Sain paikattua yhden aukon sivistyksessäni. Löysin divarista Mika Waltarin dekkariklassikon Kuka murhasi rouva Skrofin?. Jostakin syystä Haminan kirjastoista sitä ei juuri tapaa. Ko. teos voitti vuonna 1938 pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun Suomen osakilpailun. Teksti täyttää siis tänä vuonna 70 vuotta.
Täytyy sanoa, että minusta tarina toimii edelleen. Toki olen nähnyt kirjan pohjalta vuonna 1961 valmistuneen elokuvan. Siihen verrattuna minulle oli yllätys, että Waltari käytti kertomuksen kertojana minä-henkilöä, eli kertoja oli komisario Palmun nuori avustaja. Sangen yleinen tapa, mieleen tulee esimerkiksi Rex Stout ja hänen Archie Goodwininsa.
Kuka murhasi rouva Skrofin? näytti minulle Waltarin humoristisemmman puolen. Felix onnellinen, Sinuhe egyptiläinen ym. ovat aika mollivoittoisia tarinoita.
Waltari oli näköjään kirjoittaja, joka osasi liikkua laajassa tunteiden kirjossa.
