Tämä nuori maa nyt myös äänikirjana

Lauantai 17.9.2022 klo 8.46


Downsshiftaaja. Kuva: Martti Linna

Lukijana olen itse vanhan liiton miehiä: romaani on parasta selällään sohvalla nautittuna, omin silmin aivoille avattuna. Mutta yhä useampi haluaa nauttia kirjallisuudesta korviensa kautta. Ja sehän passaa!

Tämän syksyn romaanini Tämä nuori maa on ensimmäinen kirjoittamani teos, joka julkaistaan myös äänikirjana. Se tapahtui eilen, lukijana on Joonas Kaukoranta. Yhden näkemäni tilaston mukaan noin 40 prosenttia kaikesta kirjallisuudesta nautitaan jo äänikirjoina, ja osuuden uskotaan kasvavan.

Kehityksessä on monia eri puolia. Meistä jokaisella alkaa olla lähes joka hetki mukana puhelin tai jokin muu ”älylaite”. Kirjallisuudesta voi siis nauttia korvien kautta melkein missä tahansa. Kaduilla ja teillä liikkuu lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia kuulokkeet korvillaan. Mikähän romaani tai tietokirja siellä on menossa? Eräs kirjojen ystävä kertoi, että hän suorittaa aamutoimensa vessassa luurit korvillaan, kuunnellen jotakin kirjaa…

Äänikirjojen myötä kirjallisuuden kustantaminen ja jakelu on siirtynyt musiikin tuottamisen lailla alustatalouteen. Suurimmat ja suosituimmat netin jakelutiet ovat vain löyhästi, tai eivät ollenkaan kaupallisten kustantajien näppien alla. Äänikirjojen tekeminen ei ole ilmaista, ja siksi pienet kustantamot ovat valuneet yksi toisensa jälkeen suurempien kustannuskonsernien hoteisiin. Niillä on enemmän neuvotteluvoimaa suhteessa jakeluteihin. Mitä se vaikuttaa kirjallisuutemme moniäänisyyteen?

Kirjailijan elannon kannalta kehityskulku on ollut – ainakin toistaiseksi - huono. Kun samalla kakulla on useampia jakajia, se tarkoittaa siitä leikattavien siivujen uusjakoa. Ja kuten monella muulla alalla, kirjallisuudessakin se on se ”alkutuottaja”, jonka siivu tuntuu rapistuvan kaikkein helpoiten. Se tekijänpalkkio, jonka kirjailija saa jokaisesta äänikirjana myydystä romaanistaan, on pelkkiä killinkejä verrattuna siihen osuuteen jonka hän saa painetusta kirjasta.

Väkisinkin tulee myös mieleen kysymys, vaikuttaako kirjan jakelutie jatkossa sen sisältöön. Painetussa kirjassa ei asioiden tarvitse tapahtua kronologisessa järjestyksessä. Kirjoittaja voi vapaasti leikkiä takaumilla, tapahtumien ennakoinnilla, murresanoilla, kielikuvilla ja monilla muilla kirjoitettuun kieleen perinteisesti liittyvillä kikoilla. Kirjailija saa aina luottaa siihen, että lukija voi lukea saman lauseen useaan kertaan jos sen sisältö jää epäselväksi, tai jos se kiehtoo häntä erityisen paljon. Niin minä ainakin teen lukijana. Toimiiko sama äänikirjaksi luetussa tarinassa? Vai tulemmeko näkemään tulevaisuudessa sen, että sama kirja kirjoitetaan useampaa julkaisumuotoa varten useaan eri vormuun?

Tilastojen mukaan myös lastenkirjallisuus on ottanut ison harppauksen kohti äänikirjaa. Jäin miettimään sitä, miten se näkyy tulevaisuuden aikuisissa tulevaisuuden maailmassa. Onkohan niin, että työ- ja käyttöohjeet, ynnä kaikki muut arjessa ja työssä tarpeelliset manuaalit haetaankin jonakin päivänä käsille ääni- eikä enää kirjoitetussa muodossa?

Avainsanat: Tämä nuori maa, Martti Linna, Joonas Kaukoranta, äänikirja, kustantaminen, kirjailijan työ


Kommentit

6.1.2023 17.53  Äänikirjapalvelut

Mainio kirjoitus! Tässä muuten ajankohtaista lisätietoja tuosta kirjailijan tekijäpalkkiosta. Suomen Kirjailijaliiton vuoden 2022 tekijänpalkkioselvityksen mukaan äänikirjasta maksetaan kirjailijoille merkittävästi pienempi palkkioprosentti kuin painetusta kirjasta. https://kirjailijaliitto.fi/wp-content/uploads/2022/12/Suomen-Kirjailijaliitto-ry-Tekijanpalkkiot-2022-verkkoversio.pdf

16.1.2024 19.30  Äänikirjat

Olet tuonut esiin monia mielenkiintoisia näkökulmia äänikirjojen kasvavan suosion ja kirjallisuuden kuluttamisen muutokseen liittyen. On totta, että digitalisaation ja mobiililaitteiden yleistymisen myötä äänikirjat ovat tulleet suosituksi tavaksi nauttia kirjallisuudesta. Tämä trendi ei ole vain mukavuudenhalua, vaan myös ajankäytön optimointia ? äänikirjoja voidaan kuunnella monenlaisissa tilanteissa, kuten lenkillä tai matkalla töihin.

Mainitsemasi tilasto, jonka mukaan noin 40 prosenttia kirjallisuudesta nautitaan äänikirjoina, kuvastaa hyvin tätä muutosta. Äänikirjojen suosion kasvu on myös vaikuttanut kustannusalalla. Pienet kustantamot ovat joutuneet sopeutumaan ja joskus liittymään suurempiin konserneihin, jotta voivat kilpailla alustatalouden vaatimuksissa.

Kirjailijoiden taloudellinen tilanne on tosiaan muuttunut, kun jakelukanavien määrä ja tyyppi ovat monipuolistuneet. Äänikirjojen pienemmät tekijänpalkkiot verrattuna painettuihin kirjoihin ovat yksi esimerkki tästä. On kuitenkin mahdollista, että digitaalisten formaattien kasvu voi avata uusia mahdollisuuksia tekijöille laajemman yleisön tavoittamiseksi, vaikka yksittäisten myyntien tuotto saattaa olla pienempi.

Kaiken kaikkiaan nämä muutokset heijastavat laajempaa kulttuurista ja teknologista kehitystä, jossa eri mediamuodot sopeutuvat yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja kulutustottumuksiin. Kirjallisuuden maailma, kuten monet muutkin alat, on jatkuvassa muutoksessa, ja on mielenkiintoista seurata, miten nämä trendit kehittyvät ja vaikuttavat sekä kirjoittajiin että lukijoihin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini