Maanantai 28.9.2020 klo 7:30
"Mutta entä jos puolueeton, korkealla ammattietiikalla tehty journalismi ei olekaan ikinä ollut suurelle yleisölle kovin tärkeä syy maksaa median kuluttamisesta? Entä jos jo sanomalehtien kulta-aikoina tärkeä syy tilata lehtiä olivat tv-ohjelmat, säätiedot, menovinkit ja erilaiset paikalliset ilmoitukset, joita ei kerta kaikkiaan muualta kootusti nähnyt? Eli toisin sanoen: mitä jos koko meidän tarinamme suomalaisesta journalismista on väärä?"
Näin kirjoittaa toimittaja Janne Zareff tuoreessa Journalistissa 7/2020. Lehti on Suomen Journalistiliiton jäsenlehti. Ajatus on mielenkiintoinen.
Me suomalaiset olemme perinteisesti olleet lehdenlukijakansaa. Aamukahvipöydässä on päivitetty omat tiedot ympäröivästä maailmasta ajan tasalle. Aikaisemmin paperilehdestä, nykyisin yhä useammin jonkin sähköisen apuvälineen kautta. Ja yhä useammin joiltakin muilta nettisivuilta, kuin niiltä perinteisiltä Ylen, Helsingin Sanomien tai maakuntalehden nettisivuilta.
Moni perinteisistä medioista on ainakin ilmoittanut olevansa puolueeton suhteessa mihinkään muuhun instanssiin ja vastaavansa sisällöstään vain lukijoilleen. Meidän journalismia työksemme tekevien eettisissä ohjeissa todetaan sama asia.
Ajatus, että tämä ei olekaan sitä mitä lukijat haluavat ja odottavat, kääntää tilanteen päälaelleen. Meistä jokaisella on oma arvomaailmamme, oma "kuplamme". Kykymme ottaa vastaan noiden arvojen kanssa ristiriidassa olevia viestejä vaihtelee.
Jos Janne Zareff on kolumninsa johtoajatuksessa oikeassa, se avaa aivan uusia näkymiä tulevaisuuden journalismiin. Teknisiä alustoja, joilta haluamiaan uutisia voi lukea, niitä riittää tässä maailmassa. Varsinkin englanninkielisinä. Digitalisaation myötä meistä jokaisesta saa melko vähällä vaivalla koostettua Internetin syövereistä aika hyvin kutinsa pitävän henkilöprofiilin.
Voisiko laajalti hyväksytty journalismi ollakin jonakin päivänä sitä, että samasta "tiedosta" meille kullekin räätälöidään enemmän tai vähemmän digitaalisia apuvälineitä käyttäen ihan miun maun mukainen uutinen valitsemaani mediaan, huomioiden poliittiset ja muut katsantokantani?
|
|
1 kommentti
.
Avainsanat:
Janne Zareff,
journalismi,
räätälöity journalismi,
toimittajan työ
|
Keskiviikko 17.2.2016 klo 7:29
Sain hiljattain eräältä keskikokoisen mediakonsernin lehdeltä tarjouksen kirjoittaa novellin heidän suunnittelemaansa sunnuntainovellisarjaan. Mielelläni olisin sellaisen kirjoittanut: 4 000 merkin haaste luoda jotakin mieleen tarttuvaa ja merkityksellistä piristää aina.
Seuraavaksi sain konsernilta postia. Kysymyksessä oli sopimuspohja: sen mukaan konserni varasi itselleen kaikki tulevan novellini julkaisu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet. Olen kirjoittanut paljonkin lehtikolumneja ja -pakinoita. Tämä kerta oli ensimmäinen, kun tällaista ota tai jätä -sopimusta tarjottiin minulle kaunokirjallisesta teoksesta. Hanke raukesi siihen. Teoksen kirjoittaa aina ihminen, joka vastaa työstään. Tekijäksi ei voi kirjoittaa mediakonsernia.
Tällaiset kaikkien oikeuksien luovutusvaatimukset avustajille alkavat olla arkipäivää suuremmissa mediataloissa journalismin osalta. Kun avustaja kirjoittaa jutun tai ottaa lehtikuvan, hän ei voi kertoa haastattelun tai kuvauksen kohteelle missä kaikkialla tuotos voi pompsahtaa vastaan. Avustaja ei yksinkertaisesti tiedä sitä. Silti hän "sopimuksen" mukaan vastaa aineiston oikeellisuudesta kaikilla käyttötavoilla. Ja tietysti ilman eri korvausta.
Haastattelu ja kuvaaminen perustuu aina luottamukseen ja rehellisyyteen. Niitä pyydetään, ja samalla kohdehenkilöille kerrotaan miksi ja mihin mediaan. Minusta kaikkien oikeuksien vaatiminen on laatujournalismilta laukaus omaan nilkkaan. Juttu tai kuva, joka toimii oivasti omassa asiayhteydessään, voi ison konsernin kiireessä ja klikkausvaatimuksissa päätyä julkaistavaksi aivan eri yhteyksissä ikävin seurauksin.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
avustajasopimus,
novelli,
kirjailijan työ,
laatujournalismi,
journalismi
|
Perjantai 12.9.2014 klo 8:16
Journalismilla on monta tehtävää. Sen on esiteltävä ja avattava maailmaa lukijalle, kaivettava esiin tosiasioita, ruokittava mielikuvitusta ja annettava polttoainetta kansalaiskeskusteluun. Toivoa sopii, että tiedotusvälineet myös lisäisivät lukijoidensa rakkautta omaan äidinkieleensä.
Helsingin Sanomien taloustoimitus on viime vuosina kirjoittanut usein ansiokkaasti veroparatiiseista, joihin eräät suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt ovat ohjanneet varallisuuttaan ja liiketoimintaansa kevyemmän verotuksen toivossa. Kysymys on ollut hyvästä - ja toivottavasti riippumattomasta - journalismista. Osaltaan kysymys on ollut myös yleisen moraalin käsittelemisestä.
Suomen Journalistiliitto kertoo tiedotteessaan 4. syyskuuta, että useat Hesaria julkaisevalle Sanoma Oyj:lle töitä tekevät freelancer-journalistit ovat saaneet yhtiöltä tiedotteen. Sen mukaan yhtiö on ulkoistanut taloustoimintojaan Genpact-nimiselle yritykselle. Yritys on rekisteröitynyt lempeästä verokohtelustaan tunnetulle Bermudan saarelle. Jatkossa freelancereiden on lähetettävä laskunsa tälle yhtiölle englanniksi käännettynä väärinkäsitysten välttämiseksi. Maksuaikaakin pitää jatkaa pidemmäksi, koska viiveitä saattaa tulla.
Voi kysyä, lyökö taloudellista tulosta tavoittelevan yhtiön toiminta korville sen lehden journalistien tekemää hyvää työtä ja uskottavuutta. Joku on jossakin joskus sanonut, että meidän tulisi elää niin kuin opetamme. Valitettavasti tässä "Bermudan kolmiossa" ei ehkä käy niin.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
media,
talous,
raha,
journalismi,
freelancer-journalisti,
Bermuda,
Bermudan kolmio
|
Torstai 23.8.2012 klo 19:42
Noin otsikoidaan suomalaisten luottamusta eri ammattien edustajiin koskeva juttu tuoreessa Journalisti-lehdessä (14/2012). Otsikko on hyvä ja aihe on vakava.
On helppoa löytää syitä siihen, miksi journalistiin katsotaan epäillen. Toimittajat eivät onnistuneet kertomaan suurelle yleisölle ajoissa siitä, millainen aikapommi Etelä-Euroopan EU-maissa oli muhimassa. Jutuista - myös minulla - löytyy aika-ajoin asia- ja kirjoitusvirheitä vaikka niitä yrittääkin huolella välttää.
Samalla kun uutisvirran nopeutta yritetään lisätä, sitä halutaan samalla myös viihteellistää, koska uskotaan että kansalaiset eivät jaksa lukea, kuulla tai nähdä liian asiapitoisia ja raskaita juttuja.
Tutkimus, johon artikkelissa viitataan jaetaan toivottavasti myös niille pöydille, joissa viime kädessä päätetään toimitusten ajan- ja rahankäytöstä. Vain laadukas journalismi on sellaista, joka ansaitsee itselleen oikeuden olemassaoloon.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
toimittaja,
luottamus,
journalisti,
journalismi
|
Torstai 15.7.2010 klo 12:16
Luinpa tänään lehtijutun, jossa esiteltiin erästä suomalaista retkeilyreitistöä. Toimittaja oli kulkenut pätkän lähinnä järvien rantoja pitkin kiertelevällä reitillä.
Hauskaa oli ilmeisesti ollut. Suurin miinus tuli loppupohdinnassa siitä, ettei reitin varrella ollut vesipisteitä.
Kaupunkilaissukupolvi alkaa olla jo pelottavan kaukana luonnosta.
|
|
1 kommentti
.
Avainsanat:
luontojournalismi,
luonto,
eräjournalismi
|
Tiistai 2.2.2010 klo 12:38
Mediasta ja sen vallasta, sekä journalismin rappiosta on puhuttu viime aikoina enemmän kuin kenties koskaan. Minä pelkään, että suurin uhka suomalaisen journalismin tasolle on nyt keskiluokkaistuminen.
Toimittajat kuuluvat ansiotasoltaan yleensä niin sanottuun keskiluokkaan. Nuoret, uudet toimittajat ovat keskiluokkaisten perheiden lapsia - jatkossa, kun yhteiskunta yhä eriarvoistuu näin on entistä useammin. Uusia Arto Paasilinnoja ei enää tule takametsien tölleistä, saati pienituloisista alkoholistiperheistä toimituksiin töihin. Nuoret journalistit tavoittelevat keskiluokkaista elämää: perhettä, omaa asuntoa ja omaa autoa.
Samalla tiedonhankinta muuttuu - enää ei tarvitse, eikä ehdi lähteä toimituksen ulko-ovesta mihinkään, kun tiedotteet tulevat sähköisesti silmien eteen ruudulle, ja samaan aikaan pitää ehtiä muokata sisältöä moneen mediaan: lehteen, radioon, nettiin, mobiiliiin.
Vuodeosaston mummot muuttuvat Stakesin tutkimuksen luvuiksi. Lähiökuppilan alkoholiongelmaiset joksikin, josta haetaan esimerkkitapaus ryydittämään tutkimustiedon julkaisemista - jos ehditään.
Kun asioista kerrotaan keskiluokan näkökulmasta, voidaan olla kateellisia niille joilla menee paremmin, ja sääliä niitä joita ei tunneta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
journalismi,
laatujournalismi,
media
|
|
|
